Olo on ihan kamala, mutta ainakaan ei itketä enää. Kyyneleet kuluivat kutakuinkin loppuun. Päätä särkee ja paleltaa. Inhottavinta on ettei minulla ole edes kunnolla syytä olla surullinen. Kaikki johtuu siitä, että tajusin vähän liian myöhään ettei eräs poika olekaan sellainen, jonka seurassa haluaisin viettää enemmän aikaani. Tiedän kyseisen pojan pitävän minusta, mutta nyt minun pitäisi kertoa hänelle etten tunne samoin.

Miksi siis itken? Tuntuu siltä ettei minulla ole edes syytä siihen. Onko minulla edes oikeus itkeä tämän takia? Itsehän minä sen pojan torjun.

Huomenna ei huvittaisi yhtään mennä kouluun. Nähdä kyseistä poikaa. Pelkään että alan itkeä koulussa. Inhoan ihmisten edessä itkemistä. Aina itkiessäni teen sen jossain missä tiedän olevani yksin, niin ettei kukaan näe minua. Useimmiten vain ajan kyyneleet pois, en anna niiden tulla ulos, vaikka se onkin vaikeaa.

Jostain syystä minua myös pelottaa. Ajattelen liikaa sitä, mitä muut ihmiset ajattelevat, ja mitä mieltä he ovat. Tiedän ystävieni tukevan minua, ilman heitä tämä koko elämä olisi yhtä helvettiä. Heidän näkemisensä on varmaan ainoa syy, jonka takia jaksan lähteä huomenna kouluun.

Tiedän että valitan aivan pikkuasiasta. Monilla ihmisillä on suurempiakin ongelmia. Koittakaa kestää valitustani.

~neko

Olen ruvennut kunnostautumaan tässä bloginpidossa xD toinen kirjoitus vuorokauden sisällä :3
Ja sitten varoitus: Jos joku siellä ei jaksa lukea ihastuneen neitosen selityksiä, voi olla lukematta tätä eikä sitten tarvitse jättää tyhmiä kommentteja :D

Onnellinen mielentila jatkuu yhä (: Ja syynä mikäs muu kuin tuo ihana ihastumisen tunne. Ihanemman siitä tekee vielä se, että kyseisellä ihmisellä näyttää olevan vähän samansuuntaisia mietteitä (:

Tällä hetkellä tuntuu siltä että hypin kohta seinille tai jotain. On levoton olo enkä tiedä miten jaksan odottaa maanantaihin. Koulusta on tullut liian mukava paikka :D

Toisaalta hiukan pelottaa että olen väärässä. Tai tai tai... Kaiken näköiset epäilykset pyörivät päässä. Täytyy vain toivoa, että kaverit kestävät minua, vaikka olenkin näin rasittavalla tuulella.

Toivottakaa onnea! ^^
~neko

First kiss - Mandy Moore

Tänään oli ihana päivä. Edes sinnikäs vastatuuli ja taivaalle kerääntyvät pilvet eivät pilanneet hyvää tuultani kotiin tullessa. En edes oikein tiedä, mistä hyvä tuuleni johtui. Tai tiedän osasyyn siihen, mutta muutenkin kaikki vain jotenkin onnistui tänään.

Ensimmäiseksi meillä oli tänään biologiaa, opettajamme on vaihtunut, ja uusi opettaja puhui mielenkiintoisemmin ja sai jopa luokkamme pysymään hiljaa. Siihen vaaditaankin jo aika paljon.

Toisella tunnilla oli äidinkieltä. Tunti oli melko tylsä, mutta meni onneksi aika nopeasti.

Kolmanneksi oli ruotsia, emme oikein tehneet muuta kuin juttelimme opettajan hakiessa kirjoja, kuuntelimme Sommaren är kort -kappaleen, (vaihteeksi) ja kuuntelimme ohjeet läksyjä varten. (Tai kuuntelimme ja kuuntelimme...)

Seuraavaksi ruokatunnin jälkeen oli kuviksen kaksoistunti. Meidän piti jokaisen maalata lintu -.- Oli kyllä aika upea se minun aikaansannokseni... Pähkinänakkeli sen piti olla.. Kaikki linnut laitettiin puuhun, joka oli aika hassun näköinen loppujen lopuksi; monta väreiltään aika vaihtelevaa lintua lyijykynällä valkoiselle paperille äkkiä hutaistussa puussa.

Sitten lopuksi seurasi kaksi tuntia matikkaa. Jippii. No suurin osa ekasta tunnista meni siihen että meidät ja rinnakkaisluokka jaettiin 'nopeiden' ja 'hitaiden' ryhmiin. Loppuajan piirsimme kolmioita ja nelikulmioita ja muita vastaavia, ja teimme vähän tehtäviä.

Koko matikan tunti meni siihen että minun olisi tehnyt mieli rynnätä keskelle luokkaa hyppimään tasajalkaa. Naamallani oli melkein koko ajan älytön virne ja laulatti ihan älyttömästi. Tämä liittyy sitten tähän joka on osasyynä hyvään tuuleeni. Mutta ei siitä sen enempää. Ei ainakaan vielä.

Kiva jos jaksoitte lukea tätä tylsää sepustusta päivästäni
~neko

Miten määritellään erilaisuus? Onko se kiinni käytöksestä, tai pukeutumisesta? Tai ehkäpä puhetavasta?
Kuka päättää, ketkä ovat erilaisia? Kukaan tuskin löytää maailmasta yhtäkään täysin samanlaista ihmistä. Joten eivätkös kaikki ole erilaisia jollain tavalla.

Tulipas kysymyksiä :) Kun osaisi vielä vastatakin. Ennen pelkäsin aina erilaisuutta, en halunnut erottua joukosta ja herättää huomiota. Vieläkin tulee joskus sellaisia asioita, joissa haluan sulautua joukkoon, ja olla kuin muut. Ei kuitenkaan enää niin paljon.

Nykyään olen alkanut jopa tavoittelemaan erilaisuutta. Haluan erottua joukosta omana itsenäni. Haluan ihmisten huomaavan, millainen olen.

Tuo kuulostaa varmaan hiukan hassulta, mutten osaa selittää sitä mitenkään järkevästi :) Toivottavasti ymmärsitte pointtini.

Hyvää loppukesää!
~neko

Taas tuli ethtyä noita testejä :3 uusimmat ovat osoitteesta http://www.quizilla.com/. En jaksa niitä erikseen linkitellä.
Mitäs te tykkäätte testeistä? Minä pidän erityisesti sellaisista, joiden lopputulokseen on tekstin lisäksi liitetty myös kuva. Harmi, ettei noissa kaikissa ole :(
Voisi olla kiva tehdä itsekin testejä, mutta toisaalta, minulla ei ole minkäänlaista ideaa sellaisiin. En haluaisi tehdä sellaisia kliseisiä rakkaustestejä, joita suurin osa netistä löytyvistä testeistä on.
Ja muuten, jos tiedätte hyviä testisivuja, minä haluaisin mielelläni tietää niistä :3

Testatuin terveisin
~neko